Kävimme vierailumme aikana kahdessa oppilaitoksessa, joissa pääsimme seuraamaan noin 15–20 opiskelijan liiketalouden ryhmien työskentelyä. Opiskelijat olivat iältään 14–17-vuotiaita, eli varsin nuoria jo ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.
Jo ensivaikutelma kertoi paljon: liiketoiminnan opetus on vahvasti käytännönläheistä ja kiinnittyy arjen työelämätaitoihin. Opetuksessa keskityttiin yrityksen perustoimintoihin, työelämäkäyttäytymiseen sekä asiakaspalveluun. Myös tuotteiden esillepano – eli visuaalinen myyntityö – oli selvästi tärkeässä roolissa. Tavoitteena vaikutti olevan ennen kaikkea se, että opiskelijat oppivat toimimaan sujuvasti oikeissa työtilanteissa.
Digitaalisuus näkyi opetuksessa osittain. Käytössä olivat tietokoneet ja O365-ohjelmat, mutta muuten oppiminen oli yllättävän perinteistä: jokaisella opiskelijalla oli paperimateriaalit ja omat kansiot. Varsinaista verkko-oppimisympäristöä tai digikirjoja ei ollut käytössä, mikä erosi selvästi suomalaisesta arjesta.
Koulupäivien rytmi herätti myös huomiota. Päivät olivat pidempiä kuin mihin olemme tottuneet, mutta toisaalta vastapainona oli rauhallinen, jopa tunnin mittainen lounastauko. Ruoka ansaitsee erityismaininnan – se oli poikkeuksellisen maistuvaa ja vaihtoehtoja oli runsaasti.
Vierailimme tiistaina 17.3.2026 oppilaitokseen Lycée professionnel Jeannette Guyot. Täällä meillä oli mukana englannin kielen tulkki, joka osoittautui tarpeelliseksi myös liiketoiminnan tunnilla. Sekä opettaja että opiskelijat osasivat vain hieman englantia, joten tulkin rooli oli tärkeä vuorovaikutuksen mahdollistamisessa.
Luokkatila jäi erityisesti mieleen: se oli rakennettu toimistomaiseksi ympäristöksi, mikä tuki hyvin opetuksen käytännönläheistä otetta. Opiskelijat työskentelivät keskittyneesti ja motivoituneesti, ja ilmapiiri oli tekemisen kautta oppimiseen kannustava. Kokonaisuudesta välittyi vahva ajatus siitä, että koulussa harjoitellaan suoraan työelämää varten – ei vain opiskella sitä varten.


Torstaina 19.3.2026 vierailumme jatkui ammatillisessa oppilaitoksessa Lycée professionnel Jouffroy d'Abbans. Oppilaitos sijaitsi kauniissa, vehreässä laaksossa, ja jo ympäristö itsessään loi rauhallisen ja hieman erilaisen tunnelman verrattuna perinteisiin koulukampuksiin. Oppilaitoksessa oli mahdollisuus yöpyä, oli hieno kuntosali ja vasta remontoitu asuntola ja kuntosali.
Tässä oppilaitoksessa yksi keskeinen teema nousi selvästi esiin: ekologisuus. Se ei ollut vain sana strategiassa, vaan näkyi konkreettisesti arjen toiminnassa. Esimerkiksi tuhottavat paperit käsiteltiin paikan päällä pelleteiksi, ja vierailun päätteeksi saimme mukaamme saippuaa, joka oli valmistettu oppilaitoksen omalla tuotantolinjalla. Kestävä kehitys oli siis aidosti osa oppimisympäristöä – ei vain teoriaa.
Liiketoiminnan opetuksen osalta toimintatavat olivat pitkälti samanlaisia kuin aiemmin näkemässämme oppilaitoksessa. Painotus oli käytännön taidoissa, työelämävalmiuksissa ja arjen liiketoiminnan ymmärtämisessä. Opetus vaikutti johdonmukaiselta ja tavoitteelliselta, vaikka toteutustavat olivatkin melko perinteisiä.
Kielimuuri oli läsnä myös täällä. Tulkki oli tarpeen, jotta pääsimme kunnolla vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Mielenkiintoista oli, että molemmissa vierailemissamme oppilaitoksissa tulkin roolissa toimivat englannin kielen opettajat. He mahdollistivat sujuvan keskustelun ja auttoivat meitä ymmärtämään paremmin paikallista arkea ja opetuskulttuuria.
Vierailusta jäi vahva kokonaiskuva oppilaitoksesta, jossa yhdistyvät käytännönläheinen ammatillinen koulutus ja arjen tasolla toteutuva ekologinen ajattelu.
Kommentit
Lähetä kommentti